Hyvien käytänteiden dialogi 22.11.24

Kooste neurokirjon ammattilaisten ja vanhempien käymästä dialogista

Kuulluksi tulemisen kokemus vaikuttaa syvälle ihmisen hyvinvointiin. Se koostuu monista elementeistä, jotka luovat yhdessä tunteen siitä, että ihminen on arvostettu, huomioitu ja aidosti ymmärretty. Parhaimmillaan kuulluksi tulemisen kokemus voi lisätä itseluottamusta sekä kykyä selviytyä haastavista tilanteista, kun ihmiselle tulee kokemus siitä, ettei hän ole yksin. Hyvien käytänteiden dialogissa pohdimme vanhempien ja ammattilaisten kanssa verkostopalavereiden rakennetta, asiakasosallisuutta ja mistä kuulluksi tulemisen kokemus syntyy.

Kuulluksi tulemisen kokemus rakentuu erityisesti vuorovaikutuksen, ennakoinnin, selkeän rakenteen ja avoimen ilmapiirin yhdistelmästä.

Keskeistä on vuorovaikutuksen laatu; käytetään yhteistä kieltä, jolloin kaikki ymmärtävät toisiaan ja jokaisella on mahdollisuus puhua vuorollaan ilman keskeytyksiä eli vuorotellaan puhetta ja kuuntelemista kunnioittavasti. Hyvässä verkostopalaverissa on tilaa myös hiljaisuudelle, eli puheeseen osallistuminen on vapaaehtoista, riittää että on läsnä ja yksilön oma tahto tulee huomioiduksi. Arvostava kohtaaminen, eli jokainen kokee, että heidän panostaan sekä läsnäoloaan arvostetaan ja se auttaa kaikkia tuntemaan itsensä tärkeäksi. Esimerkiksi “Kiitos kun olet”-asenne korostaa kiitollisuutta siitä, että ihminen on tullut paikalle ja haluaa hakea apua. Tämä asenne viestii arvostusta siitä, että hän on valmis käsittelemään asioita ja pyrkii muutokseen, vaikka haasteet olisivat jo vaikuttaneet arkeen. Verkostopalavereissa on keskeistä luoda ilmapiiri, jossa korostuu paitsi läsnäolon arvostus, myös ymmärrys siitä, että avun hakeminen itsessään on rohkea ja arvostettava teko.

Verkostopalaverin onnistumisen kannalta on tärkeää myös ennakointi ja valmistautuminen. Ammattilaisten velvollisuus on perehtyä etukäteen asiakkaan tilanteeseen, kuten keskeisiin asiakirjoihin, hoito- tai asiakassuunnitelmiin, lääkitystietoihin tai aiempien tapaamisten muistiinpanoihin ennen palaveria. Ratkaisu voisi olla esim. että palaverin alussa kirjattaisiin ylös, kuka on lukenut asiakirjat, jotta tiedetään tilanteen valmistelun taso. Näin säästyy aikaa ja parannetaan palaverin laatua, kun voi keskittyä ratkaisuihin eikä taustojen selvittämiseen uudelleen. Kaikille verkostopalaveriin osallistujille on toimitettu etukäteen tieto tapaamisen aikataulusta ja sisällöstä hyvissä ajoin, jolloin jokainen tietää palaverissa käsiteltävät asiat ja tavoitteet jo ennen palaveria.

Ammattilaiset suunnittelevat tilan, eli fyysisen ympäristön, valaistuksen ja kalustuksen tukemaan esteetöntä, tasa-arvoista ja turvallista ilmapiiriä, joka vähentää hierarkiaa. Tilassa on näkyvillä kello, josta voi seurata ajan kulkua.

Verkostopalavereiden rakenteiden on oltava selkeitä. Tavoitteiden asettamisessa isoja tavoitteita puretaan ja pilkotaan pienemmiksi, konkreettisiksi askeliksi. Jokaisella osallistujalla on selkeät roolit ja vastuut, jotka määritellään ja tiedotetaan yhteenvedossa. Palaverilla on selkeä kulku aloituksesta yhteenvetoon ja jatkotoimenpiteisiin, eli palaverin kulku, mahdolliset tauot ja mitä palaverissa saa tehdä (esim. liikkuminen, wc-käynnit) on selkeästi sanoitettu jo alussa. Yhteenveto palaverin sisällöstä, sovituista asioista, tavoitteista ja jatkosta kirjataan avoimesti ja jaetaan osallistujille paperisena tai sähköisenä versiona.

Luottamuksen rakentaminen on ammattilaisen vastuulla. Ammattilainen antaa osallistujille tilaa ja mahdollisuuden toimia oman asiansa asiantuntijoina sekä sitoutuu edistämään asioiden käsittelyä eteenpäin. Mikäli tapaamisessa käsitellään huolta, siitä ilmoitetaan etukäteen, jotta kaikki voivat valmistautua. Luottamusta rakennetaan läpinäkyvyydellä, eli ammattilaisen olisi hyvä työskennellä avoimesti: esimerkiksi siirtyä pois tietokoneen takaa ja näyttää kirjaukset reaaliajassa kaikille osallistujille fläppitaululla tai heijastamalla ne isolle näytölle.

Verkostopalavereiden onnistumisen kannalta on keskeistä yksilöllisyyden huomiointi. Kuullaan osallistujien tarpeita, esimerkiksi otetaan huomioon nuoren toive psykologin osallistumisesta palaveriin tai perheen toive palaverin pidosta kotona. Osallistujille annetaan mahdollisuus henkilökohtaiseen valmistautumiseen, eli osallistujat voivat kirjata ajatuksiaan, huoliaan ja toiveitaan lomakkeisiin ennen palaveria. Asioita on näin helpompi seurata itse ja muistaa tuoda esiin asioita, joita haluaisi käsiteltävän palaverin aikana. Normalisoidaan tukihenkilön käyttö, apuvälineet sekä eläinavusteisuus. Joillekin lemmikin mukanaolo voi helpottaa jännitystä ja tuoda turvallisuuden tunnetta.

Palaverissa sovitaan selkeät jatkotoimenpiteet. Palaverissa määritellään sopiva viestintäkanava, jota käytetään tiedonvaihtoon, esimerkiksi sähköposti, puhelin tai sähköinen järjestelmä. Yhteenvetoon tehdään viimeistely palaverin päätteeksi, johon kirjataan selkeästi sovitut tavoitteet, jatkotoimenpiteet, vastuut ja seuraavien tapaamisten aikataulut. Palaverin jälkeen sujuvan tiedonkulun varmistamiseksi kirjallinen yhteenveto jaetaan kaikille osapuolille, jotta voidaan myöhemmin tarkistaa mitä on sovittu. Seurantatapaamisissa tarkistetaan, ovatko asiat edenneet suunnitellusti.

Ammattilaisten empatia ja arvostus on asiakasosallisuuden kannalta keskeisiä elementtejä. Vanhempien ja muiden osallistujien omaa asiantuntijuutta ja näkemyksiä arvostetaan ja tunnustetaan. Ammattilainen voi ilmaista miten hän on ymmärtänyt kuulemansa ja tarkistaa, onko ymmärrys oikea, “Ymmärsinkö oikein”-kysymyksillä. Ammattilainen voi myös osoittaa ymmärtäneensä toisen sanomaa esittämällä tarkentavia kysymyksiä tai toistamalla kuulemansa, eli reflektoimalla puhetta. Työote on realistinen mutta kannustava. Arjen tavoitteita pilkotaan osatavoitteiksi, kuten suuria unelmia ja haasteita, lannistamatta ketään. Ammattilaisen avoin kohtaaminen, inhimillisyys, sekä lämmin ja empaattinen käytös luo turvaa ja mahdollistaa aidon yhteyden. Osallistujille tuodaan esille, että heidän näkemyksensä ovat tärkeitä, ammattilainen voi osoittaa esimerkiksi arvostusta sanoittamalla: "Se, mitä kerrot, on tärkeää." Lopuksi osallistujia kiitetään ja kysytään, puhuttiinko palaverissa oikeista asioista.

Näillä elementeillä voidaan rakentaa kokemus, jossa kaikki osapuolet tuntevat tulleensa kuulluiksi, arvostetuiksi ja nähdyiksi. Palavereista muodostuu kaikille selkeitä ja tavoitteellisia ja kaikki osapuolet huomioivia tilaisuuksia, joissa sovitut asiat etenevät. Näin saavutetaan myös parempia tuloksia, kun kaikki osapuolet sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin ja luottamus vahvistuu.